Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tiedote
Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2020 vähemmän kuin aiempina vuosina. Pelastustoimen PRONTO-tietokannan mukaan pelastuslaitoksilla oli viime vuonna yhteensä noin 2200 palohälytystä, joissa syttymissyyksi oli kirjattu sähkö. Luku on pienin seitsemään vuoteen. Edelleen eniten sähköpaloja aiheuttanut laite oli sähköliesi ja palon syynä oli useimmiten virheellinen toiminta. Liesipaloon liittyviä hälytyksiä oli 834 kpl. Niidenkin määrä väheni noin sadalla edellisvuodesta.
Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta.
– Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, sanoo Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö.
Esimerkkejä väärästä käytöstä ovat:
– laitetta käytetään, vaikka sen toiminnassa on toistuvasti häiriöitä
– laitetta käytetään paikassa, johon siitä ei ole suunniteltu, esim. pakastin parvekkeella
– laitetta käytetään, vaikka se on näkyvästi vaurioitunut
– laitetta ei huolleta ohjeiden mukaisesti.
Lieden jälkeen toiseksi yleisimmäksi syttymissyyksi on kirjattu viime vuonna valaisimet (189). Viiden eniten paloja aiheuttaneiden laitteiden joukossa olivat myös muut koneet ja laitteet (187) sekä kiukaat (109). Pienelektroniikan akku tai laturi aiheutti palon tai palovaaran 48 tapauksessa. Pyykinpesukoneesta alkaneita paloja oli 50 ja astianpesukoneesta alkaneita 54. Palo sai alkunsa sähköjohdoista ja -kaapeloinneista 93 kertaa, sähkökeskuksista 83 ja muusta sähköverkon osasta 75 kertaa.
Sähköpalojen yleisin syy on lieden valvomaton tai huolimaton käyttö
Pelastustoimen PRONTO-onnettomuustietokantaan kirjattujen tietojen mukaan liedestä tai uunista lähteneitä paloja on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 960 vuodessa. Viime vuoden luku 834 on pienin seitsemään vuoteen.
– Ihmiset ovat ehkä tulleet huolellisemmiksi, arvelee Lepistö.
– Toivottavasti sama suuntaus jatkuu, sillä liesipalojen määrä on vieläkin turhan korkea.
– Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika, useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus, varomattomuus tai kiire. Yleisin palon aiheuttaja onkin lieden unohtuminen päälle. Lieden levy kuumenee, liedellä tai sen läheisyydessä oleva astia, paistinlasta, ruoka tai muu vastaava syttyy palamaan. Syttymisen jälkeen palo leviää yleensä melko nopeasti lieden yläpuolella tai vieressä oleviin rakenteisiin, Lepistö sanoo.
– Liesipalon voi välttää oikealla toiminnalla. Keskity kokkaamiseen äläkä säilytä tavaraa lieden päällä tai lähettyvillä. Älä myöskään jätä ruokaa astioissa lieden päälle, jos lähdet pois kotoa ja sinulla on lemmikkejä. Lemmikkisi saattaa kurkotella ruokaa ja vahingossa kääntää levyt päälle, samoin kuin joka paikkaan ehtivä ja utelias lapsi, Lepistö varoittaa.
Kiuaspalon syynä useimmiten pyykin kuivattaminen kiukaan päällä
Kiukaasta lähteneitä paloja on ollut keskimäärin noin 140 vuodessa. Kiuaspalojen määrä väheni viime vuonna sähköpaloista eniten. Tapauksia oli 109, kun niitä oli edellisvuonna 150.
– Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen löylyhuoneessa ja kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Pahimmillaan saunaa käytetään varastona löylyttelyn sijaan. Riskinä on, että kiuas menee vahingossa päälle ja kiukaan ympärille tai päälle kasatut tavarat syttyvät tuleen.
– Kiuasturvallisuus on asia, johon ihmiset voivat omalla toiminnallaan vahvasti vaikuttaa. Pidä huoli siitä, että kiukaan päällä tai läheisyydessä ei ole mitään ylimääräistä. Sauna on tarkoitettu saunomista varten, ei tavaroiden säilyttämiseen, Lepistö muistuttaa.
Lisätietoja: ylitarkastaja Jukka Lepistö, p. 029 5052 460
sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi
Vinkkejä turvalliseen sähkönkäyttöön
Toimiva palovaroitin säästää ihmishenkiä
– Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palon riittävän aikaisessa vaiheessa.
– Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti.
– Tarkista palovaroittimen toiminta säännöllisesti painamalla testinappia ja vaihda paristo säännöllisesti, esimerkiksi 112-päivänä 11. helmikuuta.
Ruuanlaitto
– Ole tarkkana aina kun laitat ruokaa: älä tee montaa asiaa yhtä aikaa.
– Pidä lieden ympäristö vapaana tavarasta.
– Älä jätä ruuantähteitä liedelle kattiloihin tai pannuihin houkuttelemaan lemmikkejä.
– Vahdi lasten tekemisiä keittiössä.
– Hanki tarvittaessa liesiturvalaite.
Valaistus
– Suosi led-valaistusta, jos mahdollista. Ledit eivät kuumene, kuten halogeenit tai hehkulamput.
– Varmista, että siirrettävät valaisimet on sijoitettu ja kiinnitetty niin, etteivät ne voi kuumentaa ja sytyttää lähellä olevaa materiaalia. Esimerkiksi sänkyyn tai nojatuoliin pudonnut valaisin voi sytyttää tekstiilit palamaan.
– Tarkista, vilkkuvatko loisteputket. Vaihda tarvittaessa lamput ja sytyttimet.
– Valaisimien ja valaistussarjojen tuunaamien koriste-esineiksi sisältää aina palovaaran.
Sauna
– Löylyhuone on tarkoitettu saunomista varten, EI varastotilaksi eikä pyykinkuivaushuoneeksi.
– Kiukaan etäkäynnistys on aina riski.
– Tarkista, ettei sähkökiukaan päällä tai läheisyydessä ole ylimääräistä tavaraa.
– Kiukaat vanhenevat käytössä. Seuraa kellokytkimen ja termostaatin toimintaa. Jos laite ei toimi oikein, kutsu sähköasentaja paikalle.
Akkujen lataus
– Lataa akut aina käyttöohjeen mukaisesti.
– Älä jätä laitetta latautumaan valvomatta, etenkään asuintiloihin.
– Älä lataa paikassa, jossa on helposti syttyvää materiaalia ympärillä.
– Irrota laite laturista, kun lataus on valmis.
– Jos akku tai laite ylikuumenee, irrota laturin verkkojohto, jos sen voi tehdä turvallisesti.
– Jos akku on turvonnut tai siinä on muita merkkejä mahdollisesta vauriosta, ei sitä enää saa ladata.
Paristot
– Kierrätä oikein: Vie käytetyt paristot paristonkeräyslaatikkoon.
– Kotona ei kannata säilyttää suurta määrää kierrätykseen meneviä paristoja.
– Aina kun otat pariston pois laitteesta, teippaa sen navat heti piiloon.
