Kansainvälisestä tilanteesta johtuen maan pelastuslaitoksille on tullut runsaasti tiedusteluja koskien väestönsuojelua ja varautumista. Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu sellaista uhkaa, joka edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottomääräysten antamista tai joditablettien käyttöä. Viranomaiset tiedottavat erikseen suojautumis- ja evakuointitarpeesta.
Väestönsuojat
Väestönsuojia on määrällisesti eniten kaupunkien keskustoissa, joihin asuinrakennukset ja työpaikkarakennukset, sekä muut julkiset rakennukset, kuten kauppakeskukset, koulu-, päiväkoti- ja monitoimirakennukset keskittyvät. Väestönsuojia on rakennettu määräysten mukaisesti 50-luvulta lähtien ja rakentamisen perusteet ovat liittyneet rakennuksen kokoon ja käyttötarkoitukseen. Suojatyypeistä voit lukea Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen nettisivuilta https://www.phpela.fi/yrityksille/vaestonsuojat/
Väestönsuojat suojaavat mm. räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta. Vanhimmissa rakennuksissa sijaitsevissa nk. sirpalesuojissa ei ole välttämättä toimivia ilmanvaihtolaitteistoja, mutta suojat soveltuvat lyhytaikaiseen suojautumiseen. Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa aina rakennuksen omistaja. Rakennuksen omistajan tulee huolehtia, että väestönsuojalle tehdään tiiveyskoe 10 vuoden välein ja väestönsuoja tarkastetaan vuosittain. Vuositarkastuksessa varmistetaan, että koneet, laitteet ja varusteet ovat käyttökunnossa ja huollettu valmistajan ohjeen mukaisesti.
Väestönsuojien käyttäminen
Väestönsuojien käyttöönotto tapahtuu kansallisella ohjauksella ja käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa. Pelastusviranomainen ohjeistaa aina suojautumis- ja evakuointitilanteissa alueen asukkaita. Väestönsuojat on tarkoitettu ensisijaisesti tilapäiseen ja lyhytaikaiseen suojautumiseen aseellisilta vaikutuksilta.
Rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että väestönsuoja osataan laittaa käyttökuntoon tarvittaessa. Yleensä tästä huolehtii rakennuksessa asuva tai työskentelevä henkilö, jonka rakennuksen omistaja on nimennyt ja kouluttanut väestönsuojanhoitajaksi. Väestönsuojan käyttökuntoon laittamisesta on väestönsuojassa ohjeet. Katso video väestönsuojien huollosta
Kaupunkialueella väestönsuojapaikkoja on riittävästi. Pientaloalueille ja maaseudulle väestönsuojia on rakennettu vähemmän. Poikkeusoloissa viranomaisten lisävaltuudet mahdollistavat rakennuksien väestönsuojien osoittamisen lähialueiden niille ihmisille, joiden talossa ei ole omaa väestönsuojaa. Tilanteesta riippuen on mahdollista osoittaa suojatiloiksi myös muitakin kuin varsinaisia väestönsuojia. Lahdessa ovat Päijät-Hämeen alueen yleiset väestönsuojat, joissa ei ole ennalta määriteltyjä paikkoja. Nämä suojat ovat kaikkien käytettävissä tilojen kapasiteetin puitteissa ja tarkoitettu mm. liikkuvalle väestölle. https://www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/vaestonsuojelu/
Varautuminen
Yksi tärkeimmistä asioista yhteiskunnan häiriötilanteisiin, pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin varautumisessa, on riittävän kotivaran pitäminen. Lisäksi tulisi varautua esimerkiksi paristokäyttöisellä radiolla. Kotivarana on hyvä olla aina kolmeksi päiväksi ruokaa, juotavaa, kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ynnä muuta omassa arjessa tarpeellista. Kotivaraa hyödynnetään myös mahdollisessa väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan mm. omat ruoat.
https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/varautuminen
Säteilyvaaratilanne
Säteilyvaaratilanteessa ei tarvitse siirtyä väestönsuojiin, vaan normaalit sisätilat antavat riittävän suojan. Viranomaiset ohjeistavat kansalaisia; seuraa luotettavia medioita radiosta, televisiosta ja internetistä.
https://www.stuk.fi/aiheet/sateilyvaara/toimintaohjeet-sateilyvaaratilanteessa
