Tarkastuslautakunta arvioi tuoreessa arviointikertomuksessaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden 2023 onnistumiset ja kehityskohteet.
Lautakunnalta liikenee ymmärrystä taloustilanteeseen, jossa maan kaikki hyvinvointialueet tekivät alijäämäisen tilinpäätöksen, eikä Päijät-Häme ollut siinä poikkeus. Päijät-Hämeen alijäämä on 45,6 miljoonaa euroa ja valtionrahoitus noin 50 miljoonaa alle maakunnan tarveperusteen.
Tarkastuslautakunta arvioi alijäämien kattamisen tuovan mahdollisesti haasteita tulevina vuosina ja toivoo, että vuoden 2022 puolen miljoonan euron alijäämä saataisiin neuvoteltua pois kattamisaikatauluja laadittaessa.
Arviointikertomuksessa evästetään, että hyvinvointialueen taloutta ja tasapainottamisohjelmaa tulee seurata aktiivisesti ja raportoida siitä aluehallitukselle kuukausittain ja aluevaltuustolle neljännesvuosittain.
Sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta palvelujen saatavuuteen ja hoitojonoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tarkastuslautakunta on pannut merkille, että valtion taloudenohjaus on ollut erittäin vaikeasti ennustettavaa ja vaikeuttanut talousjohtamista.
Tavoitteet toteutuivat osittain
Valtuuston hyväksymät sitovat tavoitteet toteutuivat arvion perusteella osittain. Esimerkiksi pelastuslaitoksen toimintavalmius on vähintään palvelutasopäätöksen mukainen ja palvelutaso on turvattu laadukkaasti ja yhdenvertaisesti.
Palvelujen järjestämistapojen valinnat perustuvat tuotantotapojen analysointiin ja mekanismit kunta-, yritys- ja yhdistysyhteistyöhön on hyvin suunniteltu. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle, osallisuudelle ja yhdyspintatyölle on perustettu niitä tukevia rakenteita ja kumppanuuksia.
Merkittäväksi huolenaiheeksi tarkastuslautakunta nostaa palvelujen piiriin pääsyn huononemisen edellisvuodesta. Odotusajat palveluihin eivät ole lyhentyneet, lisäksi alueella vaikuttaa olevan eroja hoitoon pääsyssä.
Tarkastuslautakunta penää raportissaan keinoja palveluiden saatavuuden parantamiseksi hyvinvointialueella. Se on huolissaan etenkin psykiatrian palvelujen saatavuudesta ja kiinnittää huomiota omaishoidon tuen matalaan kattavuuteen.
Työtyytyväisyyteen ja yhteistyöhön mittareita
Päijät-Hämeen hyvinvointialue tavoittelee asemaa alan parhaana julkisena työpaikkana. Arviointikertomuksessa todetaan tavoitteen toteutumisen vaativan paljon työnantajalta.
Hyvinvointialue on laatinut henkilöstöohjelman toimeenpanosuunnitelman ja käynnistänyt ohjelman.
Lautakunta havainnoi, ettei suositteluhalukkuutta ilmaisevaa NPS-mittaria ole otettu käyttöön eikä työtyytyväisyyttä mitattu. Se myös suosittaa tekemään työntekijöiden lähtökyselyitä systemaattisesti.
Vuonna 2023 henkilöstön lähtövaihtuvuusprosentti oli 7,2. Keskeisin syy vaihtuvuuteen oli irtisanoutuminen. Irtisanoutumisten taustalla oli tyytymättömyyttä johtamiseen, etenemismahdollisuuksiin ja palkkaan, muutto toiselle paikkakunnalle tai perhesyyt.
Kattavimmin tavoitteissaan onnistuneelta vaikuttaa luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa. Tähänkin tarkastuslautakunta toivoo kyselyä, miten yhteistyö on sujunut esimerkiksi kuntien ja yhteisöjen näkökulmasta.
Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialueen asukkaat saavat laadukkaat palvelut yhdenvertaisesti ja ne ovat kohtuullisesti saavutettavissa.
Aluevaltuusto saa arviointikertomuksen tiedoksi kokouksessaan 10. kesäkuuta 2024.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
