Erheelliset paloilmoitinhälytykset

Hätäkeskukseen kytkettyjen paloilmoittimien antamista hälytyksistä jopa yli 98 % saattaa olla erheellisiä hälytystehtäviä. Erheellinen paloilmoitus on paloilmoittimen antama ilmoitus tilanteesta, jossa ei ollut tarvetta sammutus- tai pelastustoimiin. Erheellisen hälytyksen syy on useimmiten ihmisen oma toiminta kiinteistössä, ei niinkään laitteen vika.

Erheelliset paloilmoitinhälytykset aiheuttavat toiminnanharjoittajille käyttökatkosten lisäksi tulojen menetyksiä. Mielikuva kiinteistön turvallisuudesta heikkenee myös ulkopuolisten silmissä. Hälytykset kuormittava tarpeettomasti hätäkeskuksia ja pelastuslaitoksia. Valmius todellisten pelastustehtävien suorittamiseen laskee. Hälytysajot liikenteessä aiheuttavat myös turhia vaaratilanteita.

Pelastustoimella on ollut useita hankkeita erheellisten automaattihälytysten määrän vähentämiseksi. Hankkeissa on panostettu kiinteistön omistajien neuvontaan ja ohjaukseen ja niiden yhteydessä on laadittu yhteneväisiä ohjeita ja käytäntöjä koko Suomeen. Pelastuslaissa (379/2011) säädettiin pelastuslaitoksille oikeus periä maksu pelastustoimen tehtävistä niissä tapauksissa, joissa tehtävä on toistuvasti aiheutunut hätäkeskukseen yhdistetystä automaattisesta paloilmoittimesta eikä hälytys ole johtanut kohteessa pelastustoimintaan.

Erheellisten paloilmoitinhälytysten laskutus

Erheellisestä paloilmoituksesta laskuttamisen edellytys on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen. Paloilmoittimen toistuvaksi erheelliseksi toiminnaksi katsotaan useampi kuin kaksi erheellistä hälytystä edellisen 12 kuukauden aikana (ei kalenterivuosi).

• 1. erheellinen hälytys: pelastuslaitos antaa ohjausta ja neuvontaa hälytystehtävän yhteydessä ja määräaikaisen valvontatoiminnan yhteydessä
• 2. erheellinen hälytys: pelastuslaitos lähettää kiinteistön omistajalle kirjallisen korjauskehotuksen
  • Korjauskehotus lähetetään omistajalle, haltijalle tai toiminnanharjoittajalle tai muulle taholle, joka on tehnyt kohdetta koskevan paloilmoitinsopimuksen hätäkeskuksen kanssa. Korjauskehotuksen saatuaan kiinteistöllä on neljätoista vuorokautta aikaa ryhtyä toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten välttämiseksi, minä aikana erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä ei voida laskuttaa. Jos kohteessa on kuitenkin korjausaikana toistuvia laiminlyöntejä, joista aiheutuu erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä, voidaan asiaan puuttua pelastusrikkomuksena tai käyttää palotarkastuksen korjausmääräystä tai keskeyttää toiminta.
• 3. tai useampi erhellinen hälytys:pelastuslaitos lähettää kiinteistön omistajalle laskun
  • Lasku lähetetään taholle, joka on tehnyt paloilmoitinta koskevan sopimuksen hätäkeskuksen kanssa. Esimerkiksi, jos kyseessä on viides erheellinen paloilmoitinhälytys kahdentoista kuukauden aikana, laskutetaan kolmas, neljäs ja viides hälytys.

Perittävän ERHE -maksun suuruudesta päättää hyvinvointialue hyväksymässään taksassa. Päijät-Hämeen aluehallituksen päätöksen mukaisesti (11.12.2023 § 322) maksu toistuvasta erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä on 862 e (alv. 0 %).

Pelastuslain mukaan kaikki hätäkeskuksiin liitetyt paloilmoitinkiinteistöt ovat erheellisten paloilmoitusten maksullisuuden osalta samanarvoisia. Paloilmoitinkiinteistöjen yhdenvertaisen kohtelun takia pelastuslaitoksen tulee noudattaa taksapäätöstään ja kohdella kaikkia samanlaisia tapauksia samalla tavalla.

Mikä on erheellinen hälytys?

Erheellisenä laskutettavien hälytysten perusteita ovat:

• Huolimattomuus kiinteistön korjaus, asennus- tai huoltotyössä
• Ajoneuvon pakokaasu
• Tupakointi
• Muu savu tai pöly kiinteistössä
• Kosteus tai vesi
• Korkea tilapäinen lämpötila
• Isku ilmaisimeen
• Ilmaisinvika paloilmoitin- tai sammutuslaitteistossa
• Keskuslaitteiston vika
• Sprinklerin rikkoontuminen tai sammutuslaitteiston erheellinen toiminta
• Sprinkleriputkiston vuoto tai jäätyminen
• Erehdys tai väärä käyttö
• Valvottu ruuan valmistus
• Huolimattomuus tulitöissä
• Teholähdevika
• Muut syyt, jotka johtuvat kiinteistön toiminnasta tai huolimattomuudesta

Kirjallisen korjauskehotuksen ja laskutuksen ulkopuolelle jäävät seuraavat paloilmoitinhälytysten syyt:

• Rakennuspalo, maastopalo, liikennevälinepalo, muu tulipalo
• Ensivastetehtävä tai muu hätätilanne, jossa on painettu paloilmoitinpainiketta
• Rakennuspalovaara
• Räjähdys/räjähdysvaara
• Vaarallisten aineiden aiheuttama onnettomuus
• Muu ylijännite tai suuritaajuinen häiriö
• Salaman aiheuttama ylijännite tai vaurio
• Yleisen vesijohtoverkoston aiheuttama paineisku.
• Kiinteistön ulkopuolelta tuleva savu, johon laitteisto reagoi (esim. autopalo kiinteistön läheisyydessä)