Atte Ounila, 20, aloitti pelastajatutkinnon opinnot Pelastusopistolla Kuopiossa vuosi sitten. Tämän kesän hän ollut kesätöissä palomiehenä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella. Kipinä pelastusalaan syttyi Padasjoen VPK:n nuoriso- ja hälytysosastoissa, mutta uravalinta konkretisoitui varusmiespalveluksessa.
Atte Ounila liittyi Padasjoen VPK:n nuoriso-osastoon 15-vuotiaana kaverien houkuttelemana. Reilun vuoden jälkeen, 16-vuotiaana, Atte siirtyi hälytysosastoon ja ehti käymään pelastustoiminnan peruskurssin ja ensivastekurssin ennen varusmiespalvelusta. Korona-aika vei tuolloin Atelta mahdollisuuden jatkokouluttautumiseen sopimuspalokunnassa, eikä varusmiespalveluksen aikanakaan kursseille ehtinyt osallistumaan.
– En ajatellut palomiehen uraa vielä tosissani, kun liityin palokuntaan, mutta toki palomiehen työ on kiinnostanut ajatuksen tasolla ehkä aina. Palomiehen työssä kiinnostaa erityisesti monipuolisuus ja fyysisyys. Armeijassa sitten päätin, että haen opiskelemaan palomieheksi. Pelastusopistoon pääsin ensi yrittämällä. Odotuksia ei minulla juurikaan opintojen suhteen ollut, mutta niiltä osin mitä oli, voi sanoa odotusten ylittyneen pelastajakurssilla.
Varusmiespalveluksen Atte suoritti kuljettajana. C-kortin hän oli saanut jo toisen asteen opinnoissa metsäkonekoulussa, jossa hän suoritti metsäalan perustutkinnon. Varusmiespalvelus kerrytti suhteellisen paljon ajokokemusta – myös vaikeissa paikoissa ajamisessa, mistä onkin hyötyä palomiehen työssä.
– Varsinkin opintojen alkuvaiheessa palokuntataustasta oli hyötyä. Pääsin ehkä vähän helpommalla, kun olin viitisen vuotta ehtinyt jo harjoittelemaan jollain tasolla asioita, joita Pelastusopistossa tuli vastaan. On palokuntataustasta ollut hyötyä myös nyt kesätöissä.
Kesätyö vahvistanut, että uravalinta on oikea
Kahden lukukauden jälkeen kesätyöt pelastuslaitoksella tulivat hyvään saumaan. ”Kesäpalomiehenä” Atte on työskennellyt nyt Orimattilan, Hollolan ja Niemen pelastusasemilla.
– Vaikka hälytystehtäviä on osunut työvuoroihin suhteellisen vähän, harjoittelemaan on kuitenkin päässyt paljon ja oppimaan uuttakin. Käytännön tavat vaihtelevat pelastuslaitoksittain, mutta kyllä eroja on myös pelastuslaitoksen sisällä eri pelastusasemien ja jopa työvuorojen välillä. Olen viihtynyt kesätöissä tosi hyvin ja kaikissa vuoroissa minut on otettu hyvin vastaan.
Palomiehen työaikarytmiin Atte on hyvin tyytyväinen. Se tukee myös hänen toivettaan monipuolisesta työstä, koska työvuoron jälkeen kolme vapaata mahdollistavat myös toisen ammatin harjoittamisen aina niin halutessaan. Nyt kesällä hän on työskennellyt palomiehen töiden ohella toiminimellä metsurina ja on siten voinut itse valita, kuinka paljon tekee töitä vapaavuoroillaan.
Atella on pelastajakurssia jäljellä puoli vuotta ennen loppuvuodesta häämöttävää valmistumista. Loppurutistukseen kuuluu muun muassa vaarallisten aineiden torjuntaa ja syventäviä opintoja. Paljon uutta asiaa siis vielä edessä.
– Valmistumisen jälkeen toivoisin työllistyväni palomieheksi Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. Ajatuksena on asettua asumaan Padasjoelle. Jos en heti pääse omaan maakuntaan töihin, niin sitten pitää katsella töitä lähipelastuslaitoksilta. Olen avoin kaikelle.
Palokuntaharrastusta Atte suosittelee lämpimästi muillekin ja kannustaa hakeutumaan pelastajakurssille.
– Olen suositellut pelastusalaa kaikille, varsinkin toiminnan ihmisille – tekijöille. Sellaiset, jotka tykkäävät olla ihmisten kanssa ja ovat luonteeltaan sellaisia, että tekevät asiat kuten pitääkin, viihtyvät varmasti. Palomiehen työ vaatii kuntoa, rohkeutta, sosiaalisia taitoja sekä halua kehittyä ja kehittää. Palomies on moniosaaja.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.
Haku Pelastusopiston tammikuussa 2024 alkavaan pelastajatutkinnon koulutukseen on käynnissä 24.7.–18.8.2023 (kurssit 127 ja 128). Haku elokuussa 2024 alkavaan koulutukseen (kurssit 129–132) on 15.1.–9.2.2024. Lue lisää Pelastusopiston sivuilta www.pelastusopisto.fi/tutkinnot/pelastajatutkinto
