Pelastustoimi kohtaa hyvinvointialueiden aloittaessa 2023 suuren muutoksen. Päijät-Hämeessä vuodesta 2004 alkaen toiminut alueellinen pelastuslaitos antaa hyvät lähtökohdat tulevaan muutokseen. Päijät-Hämeen pelastustoimi pohjaa vakinaisten palokuntien ja sopimuspalokuntien yhteiseen työhön alueen turvallisuuden eteen.
Sopimuspalokuntien rooli pelastustoiminnassa on tärkeä ja merkittävä – sopimuspalokuntatoiminta on integroitunut, erottamaton osa pelastustoimea. Sopimuspalokunnat osallistuvat kiireelliseen pelastustoimintaan, suorittavat turvallisuusviestintää sekä kouluttavat ja kouluttautuvat pelastustoimintaan. Ilman sopimuspalokuntia pelastustoiminta ei olisi alueellisesti kattavaa, lähellä ihmistä toteutettavaa pelastuspalvelua eikä yhteiskunnallisesti kustannustehokasta.
Päijät-Hämeessä toimii 21 sopimuspalokuntaa
Päijät-Hämeessä on 21 sopimuspalokuntaa, joista seitsemän palokuntaa toimii valmiuspalokuntana vastaten ensisijaisesti toiminta-alueensa pelastustoiminnasta. Nämä palokunnat suorittavat itsenäisesti alueensa pelastustehtäviä, ellei tilanne edellytä suurempaa pelastusorganisaatiota.
Neljätoista palokuntaa toimii täydennyspalokuntana osallistuen pelastustoimintaan mahdollistaen tehokkaan pelastustoiminnan koko Päijät-Hämeen alueella.
Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluu noin 500 hälytysosaston jäsentä. Hälytystehtäviä on Päijät-Hämeessä vuosittain noin 4200 (vuosi 2020), joista valmiuspalokunnat osallistuivat noin 1000 tehtävään ja täydennyspalokunnat noin 350 tehtävään.
Sopimuspalokuntien rooli korostuu etenkin pohjoisessa Päijät-Hämeessä sekä harvaan asutummilla alueilla, missä sopimuspalokunta on usein ensimmäinen tehtävään saapuva palokunta olivatpa hälytystehtävät sitten tulipaloja, onnettomuuksia tai ensivastetehtäviä ja tapahtuivatpa ne maalla, vesistöissä tai saaressa.
Toiminta itsenäistä ja joustavaa
Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa suomalaista pelastusjärjestelmää. Sopimuspalokunnat mahdollistavat kattavan pelastustoiminnan maakunnan alueella lähellä ihmistä. Sopimuspalokunnat vastaavat suureen osaan tehtävistään itsenäisesti – auttavat ja pelastavat ihmisiä tulipaloissa, liikenneonnettomuuksissa ja ensivastetehtävissä sekä suojaavat ympäristöä ja omaisuutta vesi- ja öljyvahingoissa.
Sopimuspalokunnat mahdollistavat pelastustoiminnan tuen, voimavaran ja jatkuvuuden suurissa ja pitkäkestoisissa onnettomuuksissa joustavasti ja kustannustehokkaasti. Niissäkin kunnissa, joissa toimii vakinainen palokunta, muodostavat sopimuspalokunnat merkittävän voimavaran mm. täydennysten (reservi), erikoistumisten ja laajojen ja pitkäkestoisten tehtävien hoidossa koko maakunnan ja tarvittaessa jopa valtakunnan tarpeisiin. Tästä esimerkkinä Kalajoen suuren maastopalon sammutus kesällä 2021.
Sopimushenkilöstö muodostaa myös tärkeän osan poikkeusolojen pelastustoimen henkilöstöä.
Päijät-Hämeessä lähes 500 hälytyskelpoisen, koulutetun ja motivoituneen sopimuspalokuntalaisen joukko mahdollistaa onnettomuusorganisaatioiden kasvattamisen niin luonnon aiheuttamissa normaaliolojen häiriötilanteissa, suuronnettomuuksissa kuin poikkeusoloissa. Näitä tilanteita kohdataan harvoin, mutta ilman sitoutunutta ja toimivaa sopimuspalokuntalaisten joukkoa tällaista resurssia ei olisi.
Lisäksi sopimuspalokunnat tekevät arvokasta onnettomuuksien ennaltaehkäisevää työtä osallistumalla kansalaisille suunnattuun turvallisuusneuvontaan, -valistukseen ja -koulutukseen.
Sopimuspalokunnat ovat alueillaan myös tärkeä järjestötoimija, joka tarjoaa yhteisöllisyyttä ja harrastusmahdollisuuksia eri ikäryhmille (mm. nuorille).
Haasteitä palokuntalaisten riittävyydessä ja rahoituksessa
Haasteita sopimuspalokunnille aiheuttavat ikä-, väestö- ja aluerakenteen muutokset, palokuntalaisten riittävyys sekä pelastustoimintaan osallistuvaan henkilöstöön kohdistuvat osaamis- ja kuntovaatimukset. Väestön, työpaikkojen ja palveluiden keskittyessä kasvukeskuksiin on harva-alueilla sopimuspalokuntalaisten rekrytoiminen haastavaa. Lähtökohtaisesti sopimuspalokuntalaisen on täytettävä samat kuntovaatimukset pelastussukelluksessa kuin vakinaisen henkilöstönkin ja suoritettava riittävä koulutus pelastustoimintaan.
Pelastustoimen rahoitusvaje on myös sopimuspalokuntien haaste – sopimuspalokunnat ovat osa pelastustoimea. Sopimuspalokuntatoimintakin vaatii rahoituksensa, vaikka toiminnan taustalla on perinteinen VPK-ajattelu ja auttamisen halu. Tästä voi tarkastaa sisäministeriön lausunnon pelastustoimen rahoituksesta ja tästä tutustua Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin ja tästä rahoituksen määräytymiseen.
Keinoja toiminnan turvaamiseksi on
Elinvoimaiset sopimuspalokunnat ovat sekä kuntalaisten, pelastustoimen että hyvinvointialueenkin etu, sillä ne mahdollistavat kattavan ja tehokkaan pelastustoiminnan koko maakunnan alueella. Hallitusohjelmassa onkin asetettu tavoitteeksi sopimuspalokuntien toimintaedellytysten ja kattavan paloasemaverkoston turvaaminen sekä tulevaisuuden haasteiden tunnistaminen. Sopimuspalokuntien elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa muutokset alueen ikä- ja väestörakenteessa, pelastustoimen rahoitus sekä lainsäädäntö.
Alueellisen pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien tiivis yhteistyö, avoin keskustelu sekä yhdessä tekeminen ovat edellytys toiminnalle. Valtakunnallisen sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisohjelman mukaisesti Päijät-Hämeessä onkin käynnistetty sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisverkosto. Kehittämisverkoston tavoitteena on vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä. Kehitystyön tarkoituksena on, että sopimuspalokunnat säilyttävät elinvoimansa, ja pelastustoimi pysyy turvallisuuden lähipalvelutuottajana.
Sopimuspalokuntien henkilöstön, asemaverkoston, asianmukaisten toimitilojen ja varusteiden sekä rahoituksen turvaaminen sopimuspalokuntatoiminnan jatkumiseksi on ensiarvoisen tärkeää tehokkaan pelastustoiminnan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi hyvinvointialuemuutoksessa. Sopimuspalokuntien rooli merkittävänä osana pelastustoimea on tunnistettava ja tunnustettava ja toimintaedellytykset turvattava hallitusohjelman mukaisesti. Tunnistamalla, tunnustamalla, ja turvaamalla sopimuspalokuntatoiminta toteutetaan hyvinvointialuemuutoksen tavoitteita; kehitämme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, hillitsemme kustannusten kasvua sekä turvaamme yhdenvertaiset ja laadukkaat pelastustoimen palvelut ihmisille.
Janne Korhonen, Suomen sopimuspalokuntien liiton Päijät-Hämeen alueosaston puheenjohtaja ja Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien kehittämisverkoston jäsen
Jani Aaltonen, aluepalopäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien kehittämisverkoston puheenjohtaja
Blogiteksti on julkaistu alun perin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelun verkkosivustolla.
